Etsi

Liedosta löytyy...


Lieto
(ruots. Lundo) on kunta Varsinais-Suomessa. Tarvasjoen kunta liitettiin Lietoon 1.1.2015. Liedon pinta-ala on 302,6 km2, josta vesi-ala 2,1km2. Asukasluku on 19994 (31.12.2019).


Naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Marttila, Paimio, Pöytyä, Turku.
Lietoa halkovat Valtatie 10 (Turku-Hämeenlinna), Valtatie 9 (Turku-Tampere) ja Aurajoki.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Liedosta on vuodelta 1331. Seurakunnan kirkkoherra Pietari mainitaan todistajana eräässä oikeusjutussa. Tätä vuotta pidetään Liedon pitäjän virallisena syntyvuotena. Tarvasjoelta ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy jo vuodelta 1316 Turun tuomiokirjan kopiokirjasta.

Perinneruoka: Ohrakryynivelli

Ystävyyskunnat: Herlev (Tanska), Högänäs (Ruotsi), Nesodden (Norja), Komaróm (Unkari), Komárno (Slovakia), Seltjarnarnes (Islanti), Novã (Viro)

Vaakuna: Kunnan vaakuna on peräisin vuodelta 1960. Vaakunassa on ”Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa, kaikki kultaa.”


Aurajoki on pituudeltaan n. 70 km ja alkaa Oripäästä. Aurajoen suurin koski on Liedossa, Nautelankoski. "Auran rantamilta lähti, onni maahan ihanaan..."
Hyypiövuori (92m), lähellä Auran rajaa, on Liedon korkein kohta. N 60° 35.823 E 022° 36.220

Liedon museo:

    Nautelankosken museo ja luonnonsuojelualue. Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto as.

    Tarvasjoen kotiseutumuseo, Kyröntie 26, 21450 Tarvasjoki.

 

Liedon kirkko, Pyhän Pietarin kirkko, harmaakivikirkko. Toimii tiekirkkona. Kirkkotie 14, 21420 Lieto.

    Tarvasjoen kirkko. Kyröntie 25, 21450 Tarvasjoki.

    Littoisten kirkko. Tammikallio E, 20660 Littoinen.

 

Littoisten verkatehtaan alue. Idyllinen asuntoalue entisen verkatehtaan maisemissa.
Vanhalinnan linnavuori, museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskus. Vanha Härkätie 111, 21410 Lieto.
Pulkkion kirkkovuoden kuvat -kappeli. Vanha Härkätie 48.
Drive in -motoristikirkko vuosittain toukokuun toisena lauantaina Liedon kirkon edustalla. Kirkkotie 14, 21420 Lieto.

Törö, vimpa ja turpa.
  Mistäpä nämä kaverit löytyvät? No, tietysti Aurajoesta. Nehän ovat kalalajeja, joita Aurajoesta on löytynyt kaikkiaan yli 30 lajia.


Kirjoja:

*Liedon historia, Juvelius Einar W., toim., Liedon historiatoimikunta, julkaisuvuosi 1931.
*Liedon historia 1-2, Mansikkaniemi Hannu, Luoto Jukka, Hiltunen Esa, Suistoranta Kari, Liedon kunta ja seurakunta, julkaisuvuosi 1988.

*Liedon paikannimiä ja tarinoita, Perttula Marja-Riitta, 2015.
*Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, Liedon kunta : Nautelankoski-säätiö Varsinais-Suomen liitto : Varsinais-Suomen maakuntamuseo 2010.